Sonya Lindfors & Company: ONE DROP Taiteen ja vallan kolonialistisista kytköksistä ja utooppisesta unelmoinnista

ONE DROP on tanssiaktivismia ja vastarinnan estetiikkaa täynnä iloa ja nautintoa. Se on politiikkaa ja etiikkaa. Se on unelmointia ja spekulointia tulevaisuudesta. Sen tekevät ilmaisuvoimaiset esiintyjät tässä vapauden valtakunnassa. Jamaikalais-brittiläinen sosiologi Stuart Hall on kirjoittanut siitä, miten ero houkuttelee tuottamaan  toiseuden spektaakkelia. Sonya Lindforsin ja työryhmän ONE DROP tekee vastaspektaakkelia, joka haastaa dominoivat merkitykset ja […]

Rampoja horisontteja, ajattelu- ja valvontarakenteiden purkua, vapauden liikehdintää, kutsuja ei-alistavaan katsomiseen

Baltic Circlellä oli upea ohjelma. Tulevan näyttämölle oli hieno tilalöytö RTI-talo. Kaikkea en pystynyt näkemään. Mutta alan ehkä nähdä ja ymmärtää enemmän. Anteeksipyyntö siitä, että kirjoittaminen on kestänyt. On ollut kaikenlaista. Teosten äärellä oleminen jätti sellaista syyhyä, jota oli pakko raaputtaa. Keskityn kokemiini teoksiin tai tapahtumiin:  Rampa associationsin  Haavoittuvaisia havaitsemisia  -tapahtumakokonaisuus ja sen osana Yökylässä; […]

2574 unelmaa työstä – Lauri Antti Mattilan ja Juhani Haukan Etsitkö töitä? haastaa perinteistä talousajattelua

Kiitos ja onnittelut yhteisöllisen tulevaisuususkon ja -toivon ylläpitämisestä. Kiitos vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien rakentamisesta. Kiitos työn ja yhteiskunnan uudelleenajattelusta! Lauri Antti Mattilan  ja Juhani Haukan     nykytaideteoskokonaisuus Etsitkö töitä? kutsui unelmoimaan työstä. Kutsu poiki 2574 unelmaa. Dokumentaarisia videoita, tekstejä, ääniä tästä prosessista yhteen kokoava näyttely jatkuu vielä Työväenmuseo Werstaassa. Kokeellisen TE-toimiston työpajoissa on vielä mahdollisuus kuvitella toisenlaista tulevaisuuden […]

Ensimmäinen käsky Teatteri Takomosta – Mistä on kyse?

” Metafyysisten voimien ruumiillisuudesta yhteisössä tässä esityksessä on ehkä kyse.” (Janne Pellinen)

Keskustelu Ensimmäisen käskyn ohjaajan Janne Pellisen kanssa liikkuu perimmäisten kysymysten äärellä, mutta samalla kevyesti ja leikkisästikin – vastoin ennakkoluulojani. Miten Kymmenen käskyä on sidoksissa dionyysisiin kekkereihin ja teatterin tonttuiluun?