Tari Dorris ja Tennis – ”Todellisuus on trans”

Tilaa ihmisille, jotka ovat rakenteiden väleissä puristuksissa! Miten saada viesti välitetyksi suoraan ilman portinvartijoita ja enemmistön ylimielistä määrittelyoikeutta?  Miten pitää huolta representaatiosta? Esitystaiteilija ja äänisuunnittelija Tari Dorisin Tennis on aktivismia ja esitysrunoutta. Taivallahden tennishallin varjossa tapahtuva teos on sukupuoleen liittyviä sortavia rakenteita, binaariajattelua ja siihen liittyviä kategorisointeja horjuttava puheenvuoro. Tarkkaa representaatiota ei synny ilman vaateita. […]

Anna Böhmin ja Anssi Niemen Idea – kepeästi kirmaillen, iloinen ylläri!

Nuoret näyttelijät Anna Böhm ja Anssi Niemi ottavat ohjat omiin käsiinsä.  Yhteinen teos Idea on yksi esimerkki siitä, miten näyttelijän itsenäisesti rakentavat näyttelijändramaturgiaa ja tekevät omia juttujaan. Ideassa liikutaan omaehtoisessa prosessissa ja näyttämöleikittelyssä. Tällaisessa tekijyydessä näyttelijyys venyy. Näyttelijä on tekijä, ei vain tekstin tai jonkun muun ideoiden toteuttaja. Näyttämölle tulee kaksi näyttelijää. Kumpikin pukee toiselleen […]

Saiturin joulu – köyhän teatterin ja populaarin lumoa

Suomalaisjouluunkin kuuluu Saiturin joulu. Ei tarvita suurta koneistoa. Dickensin Saiturin joulun musical comedy -versio palautti teoksen juurille. Toby Parkin ohjauksen ja Fabulous Bäckström Brothersin Jouni ja Petri Bäckströmin, Reetta Ristimäen ja Emmi Hatjasalon Saiturin joulussa on köyhän teatterin ja populaarin lumoa.   Leikkisästi ja älykkäästi kimppamusisoiden tehdään Hörspieliä, kuunnelmaa. Slapstickiä, music comedya, melodraamaa. Lavalla on […]

Svett ja esiintyjän maaginen meta – näinkin voi olla näyttämöllä

Svettissä valossa kylpevä tyhjä näyttämö ja äänet. Tuliko se violetti jo tuolloin? Näyttämölle avautuu kolme ovea, joiden takaa näkyy kirkkaassa valkoisessa valossa näyttämön takainen maailma. Sitten tulevat esiintyjät. Voiko näyttämöllä olla näin? kysyy yksi. Voi, todistaa koko teos. Mitä on esiintyminen, mitä on olla tilassa ja yleisön katsottavana? Mikä esiintyjää ajaa? Mistä tulevat impulssit? Mihin […]

Liikkeellä marraskuussa – jälkituntoja Occasions ja Diorama

Ihanaa asettautua huokoiseen katsojasuhteeseen ja oleilevaan tilaan. Voi antaa itsen, omien ruumiintuntojen ja havaintojen vain virrata. Minulle rituaalinomaisia tunneaistimuksia olivat Isabel Lewisin Occasions ja Ingri Midgard Fiksdalin Diorama Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla. Nyt kirjoittaa puhdas amatööri. En tunne tanssin konteksteja, en traditioita. Sallin itselleni nautinnollisen teosten äärellä oleilun. Isabel Lewisin Occasions tapahtuu Stoan ala-aulassa, tilassa, joka […]

Anima Rectum (sielun perseenreikä) – suoraan syvään päätyyn

Anima Rectum (sielun perseenreikä) Teatterikorkeakoulussa kääntyy virityksiin ja käänteisiin, joita ei odota. Episodimaiset kohtaukset ovat sellaisia, joista ei tiedä, mitä tuleman pitää. Prosessimuotoisessa työskentelyssä on syntynyt enemmän odottamattomuutta, arvaamattomuutta ja absurdiutta toisen ja tuntemattoman äärellä kuin mitä yhden ihmisen käsikirjoitus ehkä mahdollistaisi. Prosessimuotoisuus tarkoitti tässä myös äänidramaturgian, näyttelijändramaturgian huokoista yhteen kietoutuneisuutta tavalla, jonka vain kiinteä […]