Lou Salomé – vapaus elämänfilosofiana

Lou Salomén näyttämötilaan tullaan kuin jättikokoisen punaisen silkkivaginan lävitse.  Näyttämön seinät täyttää villi ja vapaa halujen puutarha. Se tursuaa liiallisena kaikkialle, sen sateenkaarilangat ja pienet kukkaset ulottuvat katsomon seinille. Lou Salomén maailma, liikaa aikansa maailmalle.  Lou Salomé oli se Toinen, joka taisteli saadakseen olla subjekti, minä, itse. Venäläis-saksalaista kirjailijaa, kulttuurikriitikkoa ja psykoanalyytikkoa Lou Andreas-Saloméa (1861–1937) […]

Buzz ja minä tunteiden vuoristoradalla – riivaavaa kateutta ja me kaks -ystävyyttä

Minut on tunneperäisesti kaapattu jo kun näin niin tutut pehmolelukasat. Nyt liikutaan 90-luvun lapsuusmaastoissa. Toy Story – Leluelämää oli kova juttu. Minuun uppoaa kuin veitsi voihin Laura Mattilan Buzz ja minä Teatteri Jurkassa. Vilpittömyyden ja myötätuntoisen älykkyyden yhdistelmä. Sellaisena sen piirtää Mattilan teksti ja Tuuli Karhun ja Juho Uusitalon näyttelijäntyö.   Mattila on sijoittanut nykynäyttelijän […]

The Punchline – pyhä kannibalistinen jysäys

Pyhä jysäys. Nyt The Punchline – kuolemanpelkoa ja kannibalismia on Teatteri Jurkassa. Pienessä tilassa täydellinen rytmi ja kuljetus tiivistyvät entisestään. Tässä teos vierailuesityksiksi suomalaisiin teattereihin. Tai sitten näytelmä itse tehtäväksi. Niin tai näin. Ei tällaisia tekstejä ja esityksiä sovi jättää päiväperhoiksi. Punchline näytelmänä ja esityksenä löi pari vuotta sitten minut ällikällä Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi valmistuvan Emil […]

Leipuriakatemia – kilpailuyhteiskunnan pullantuoksuisesta helvetistä on idylli kaukana

Teatterikorkeakoululaisten Leipuriakatemia Teatteri Takomossa on onnellisten tähtien alla syntynyt teksti ja esitys! Menestyskomedia ja menestysesitys on käsillä. Olen huumaantunut Liila Jokelinin älykkäästä tragikomediasta, Kiia Laineen leikittelevän tarkasti rytmitetystä ja koreografioidusta muodontajuisesta ohjauksesta ja näyttelijöiden ja omavaloisesta ja -voimaisesta esiintyjyydestä ja esittämisenergiasta, kiihkeästä temposta. Kirjailijan silmä ja esitys katsovat (rakenteellistunutta) inhimillistä raadollisuutta. Leipuriakatemian havainnot kilpailuyhteiskunnasta ja […]

Hehtaari – oikealla mittakaavalla ympäristöahdistuksesta

Miten esityksellistää ympäristöahdistusta –niitä monimutkaisia tuntemuksia, joita ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen synnyttävät. Ympäristötunteita on useimmiten käsitelty rituaalisesti, katsojia ja yhteisöjä osallistaen. Hehtaarissa Marja Salo, Hanna-Kaisa Tiainen ja työryhmä tekevät sen toisin. Miten näyttämö ja siellä esiintyvät ruumiit voivat esittää sellaista, mitä emme jo ”tietäisi”. Aihekeskeisissä teoksissa itse aihe voi ajaa esiintyvän ruumiin ylitse. Turha […]

Suurenmoinen sotku – maailman notkeasta katsomisesta ja moniulotteisten elämänmuotojen ymmärtämisestä

”Minkälainen muoto sitten on tällä ihmisen rakentamalla täyttömaan ja kaatopaikan maisemalla? Jos kaatopaikka rakentuu hylätyistä hyödykkeistä, kerran hankituista turhakkeista, minkälainen muoto tällä kaikella on? Ehkä kaatopaikan pohjakerroksien jätekasoilla on materiaalisten haaveiden, ohimenevien halujen muoto. Pintakerrosten maisemasuunnittelulla unohtamiseen kehottava muoto.” (Aura Raulo) Wauhausin teos Suurenmoinen sotku ja sen mahdollistama yhteinen matka Vuosaarenhuipulle on paitsi moniaistinen elämys […]