Dramaturgi, esitystaiteilija ja kirjoittaja Emil Santtu Uutun & al. kuunteluteos Ihana tytär Erika – huomioita nimestä on merkittävä muistipoliittinen esitysteko. Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistossa kahdelle kerrallaan avautuva teos dekolonisoi arkistokäytäntöjä ja muistin politiikkaa. Se nostaa esiin Erikan menneisyyden ja tuo kuuluviin tämän transihmisen äänen.

Ihana tytär Erika – huomioita nimestä  on suunnattoman antelias teos. Anteliaisuus tarkoittaa sitä, miten syvällisesti ja kriittisesti SKS:n kansanperinnearkiston yhdestä ihmisestä kertovalle lähdeaineistolle altistutaan. Antelias teos on myös jakaessaan työnsä tulokset ja ajattelun kanssani ja sitouttaessani minut kanssa-ajattelijaksi näkemään, miten erilaisiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ääni on muistiorganisaatioissa marginalisoitu.

Arkistopöydän ääressä kirjoitan aineiston käyttötodistuksen kuin kuka tahansa arkistonkäyttäjä. Saan tutustuttavaksi Kansatieteellisen kuvaukset -sidoksen, Mauno Malmgrenin muistiinpanot vuodelta 1965, Kansantieto-lehden numeroita (1936 ja 1964) sekä historiallisten ja paikallistarinoiden kortiston. Allekirjoituksellani vakuutan, etten käytä aineistoja vahingoittaakseni tai halventaakseni henkilöitä.

Mauno Malmgrenin muistiin merkitsemässä paikallistarinassa lukee: ””Hän oli hyvillään, jos häntä sanottiin Erikaksi”. Tästä alkaa kuunteluteos, jossa haastattelijan ja haastateltavien translitteraatioille antavat äänet transtaiteilijamme. Jokaiselle haastattelu- tai arkistokatkelmalle annetaan tarkat lähdemerkinnät.

Uuttu on queer-kompetentti queer-katseella varustettu taiteilija-tutkija. Sensitiivinen taiteilija-tutkija tunnistaa sen, mitä on sanojen takana. Hän lukee ilmeisimmän taakse, tunnistaa vihjeitä, alatekstejä ja viittauksia.

Kohtaamisissa lähdeaineistojen, tutkijoiden ja tutkimusten kanssa alkaa valottua Erikan elämä. Uutun työ on väärinymmärryksen lumen kolaamista tai perkuutyötä ihmiskohtalon ympäriltä. Se on lähdekritiikkiä. Se seuraa ensiksi alkuperäisaineistoa, sen luokitteluperusteita, minkä seurauksena Erika häviää. Historiallisissa tarinoissa häntä ei ole, hän elää toiseutettuna kuriositeettina sellaisissa tutkimuksissa, teoksissa kuin Hullun kirjoissa (1989) ja väitöskirjaa Sukupuoliero agraarikulttuurissa ´se nyt vaan on semmonen´(1999), Kylähullut kertomuksissa (2002), Kipeät sielut: Hulluuden historia Suomessa (2020).  Riippuu tutkijan tutkimuskysymyksistä, kategorisoinneista, rajauksista, tutkimusta ohjaavista (kapeista) näkökulmista ja teorioista, millaisena ihminen näyttäytyy.  Uuttu laittaa kysymyksillään tutkijat pohtimaan tutkimustensa lähtökohtia.  

Teos etenee levollisesti ja systemaattisesti. Se paljastaa, miten ihmisistä tulee hahmoja, miten tutkijat käyttävät jo julkaisuajankohtanaan vanhentuneita käsitteitä. Aineistoa kierrätetään ja toiseuttava toisto ja stereotypiat vahvistuvat. Tätä kaikkea vastaan teos taistelee.

Teos päättyy videoon, jossa transtaiteilijoiden työryhmä liikkuu Jakovan Erikan maisemissa. Taiteilijat istuvat puun oksilla. He pohtivat, millaisen näkemättä jättämisen ja väärinymmärryksen kohteeksi Erika joutui. Se tutkii Lohjan kirkonkirjoja ja osoittaa, miten Erikan elämä on ajoitettu väärin, on tapahtunut sekaannuksia. Uuttu arvelee, että Erikan elämä saattaa liittyä myös kehitysvammaisuuden tai mielisairauksien historiaan, ei niiden hoitoon. Mielisairaaloiden arkistojen tietokannoista ei löydy tietoa Erikasta.

Työryhmälle Erika on esiäiti. Mahdollinen kehitysvammaisuus tai esimerkiksi mielisairaudet eivät muuta tätä asiantilaa.

”Tähdet ovat pistemäisiä valoja. Läheltä ne ovat suurempia.” Ne valaisevat arkistojen pimentoja ja puhkovat hiljaisuuksia.

Teos taistelee arkistojen ennakkoluuloja ja hiljaisuuksia vastaan. Se lisää queer-äänten moninaisuutta. Se on tuonut Erikan lähelle valoa loistamaan.

Teostiedot

• Käsikirjoitus ja dramaturgia: Emil Santtu Uuttu
• Taiteellinen dialogi: Orlan Ohtonen
• Teoskuvat ja taitto: Ignata Elana
• Videokuvaus ja editointi: Camille Auer
• Äänisuunnittelu: Tatu Nenonen
• Dramaturginen dialogi: Ami Karvonen
• Lukijat: Camille Auer, Ellen Aunio, Tari Doris, Mira Aurelia Eskelinen, Santi Garzón, Kid Kokko, Even Minn, Orlan Ohtonen, Kauri Sorvari

Kiasma-Teatterin ja Teatteri Takomon ohjelmistoa, osa Kiasman Tom of Finland ja Dreamy -näyttelyiden ohjelmistoa.