Onnellisinta olla onnellinen – Reimaluodon näyttämöruumiin runoutta
Onnellisinta olla onnellinen Teatteri Avoimissa ovissa tekee onnelliseksi. Mystikko, vapaa-ajattelija, taiteilija Elis Sinistön elämästä kertova esitys hehkuu näyttämöruumiin runoutta. Kaunis mieli avaruuden koskaan päättymättömässä valossa. Taisto Reimaluoto tanssii kieltä, kieli tanssii ruumiissa. Reimaluoto leijuu. Näyttelijän leijunta onnellistuttaa katsojaruumiini. Onnellisinta olla onnellinen on esitys myös suuresta yksinäisyydestä, erilaisuudesta ja vahvasta mielestä. ”Elis Sinistö oli kuin ulkoavaruudesta […]
camouflage – läpinäkymättömyydestä
Mitä katson – mitä näen, mitä en näe? Sonya Lindforsin ja työryhmän camouflage on mennyt, mutta sen pitkäkestoinen syväajankohtaisuus jatkuu. Vuoropuhelua rodullistetuista todellisuuksista ja minun/meidän valkoisten omien tottumusten uudelleenkalibrointia tarvitaan. Dekolonisaatio ulottuu myös ajatteluun. camouflage on yksi askel poisoppimista siitä, mihin kaikkeen olemme kietoutuneita. Tässä syy kirjoittaa. Yritän sanoittaa sitä, millaisia asioita esitys auttoi minua, […]
Kaksi luisevaa rusakkoa – freelancerit maailmankartalle
Kohtaan muuton jäljiltä lohduttoman kasan tavaroita sikin sokin ja apaattisen väsyneessä ilmapiirissa kaksi naista, toinen tietokoneen ääressä, toinen leikkimässä nukkekotia kahdella pikkujäniksellä. Tästä lähtee liikkeelle Minna Puolannon, Irina Pulkan ja Nelly Juulia Kärkkäisen Kaksi luisevaa rusakkoa Teatteri Takomossa ja komediallinen sukellus itsensätyöllistävien lastenteatteria tekevien syvään päähän. Ihan perseestä. Ei paina 25-vuotinen olemassaolo uudistavan kokeellisen lastenteatterin […]
Karpolla on asiaa – tosikertomuksia havumetsien maasta: ihmisen puolustusta
Omavaloiset näyttelijät Suvi Blick, Annika Hartikka, Inkeri Hyvönen, Emma Kilpimaa, Wenla Reimaluoto, Hilma Kotkaniemi, Anssi Niemi, Nicklas Pohjola Teatterikorkeakoulusta synnyttävät ihmisten tarinoita tarkalla piirtokyvyllä, jossa ihmisen arvokkuus on läsnä. Hannu Karpon Karpolla on asiaa -televisiodokumenttien (1983–2007) tarjoaman materiaalin pohjalta ei tehdä karikatyyrejä tai ironisia irtiottoja. Näyttelijät tekevät työllään kunniaa näille kylähulluille, houkille, originelleille omassa epäsovinnaisessa […]
Rocky – Return of the Loser on epämukavaa poliittista teatteria, ja juuri siksi niin tärkeää
Viirus Teatterin Rocky – Return of the Loser hiertää ja horjuttaa keskiluokkaisen turvallista mielenrauhaani ja ajatteluani. Antagonistiset asetelmat ovat kaukana arjestani. Olen aktiivisesti välttänyt erimielisten ajattelua ja näkökantoja. En käy vaihtoehtomedian sivustoilla. Helpompi on liikkua ”meidän” ja Foucaultien, Arendtien, Mouffien, Deleuze & Guattarien tai Hallien maailmassa. Aina löytyy joku, johon vedota, teoria on hanskassa. Pelkään […]
Musta, mustempi, romani – sokeat lähipisteet ja ihmisoikeuksien häpeätahrat
Rakastajat Teatterin Musta, mustempi, romani vieraili Tampereen Teatterikesässä ja äskettäin Viirus Teatterissa. Kestotärkeä esitys laittaa tutkiskelemaan omia sokeita lähipisteitä. Samalla se valaisee sitä, miten eurooppalainen ja suomalainen vähemmistö- ja ihmisoikeuspolitiikka on pahiten epäonnistunut juuri romanien kohdalla. Romanitaustaisen Kai Tannerin, teatterin toisen johtajan ja näyttelijän, aloitteesta syntynyt, Elina Izarran käsikirjoittama ja ohjaama esitys tekee tehtäväänsä. Onneksi […]